Torstain ja perjantain matkailua

Olemme  lauantaissa ja päivä valkenee hitaasti pilven takaa. Toissapäivä meni suhteellisen helteisissä keleissä matkustamiseen Yularasta Melbourneen ja oli täysi päivän työ. Ilalla saavuimme  Melbourneen ja majoituimme sohvaisäntiemme Michaelin ja Cathrinen kotiin  vasta lähellä puolta yötä. Ensi kerran matkallamme lentokone oli myöhässä reilusti ja jouduimme vaihtamaan lähtöporttiakin Sydenystä lähtiessä. Ihmetellä täytyi, kuinka nopeasti siellä koneen matkustajat vaihdettiin, sillä edellisestä kohteesta koneessa tuli noin 150 henkeä ja puoli tuntia siitä, kun viimeinen matkistaja tuli ulos koneesta, noin 200 uuttä henkilöä oli sisällä. Ja matkalaukut oikeassa koneessa ja kaikki muukin sujui käsittämättömän sujuvasti.

Melbourne in rain

Perjataiaamuna herättiin aika myöhään, no toisaalta kaikki olimme liikenteessä jo ennen kahdeksaa ja talon tarjoaman aamupalan, joka siis ei oikeasti kuulu couchsurfingiin, jälkeen suunnistimme kaupungille tekemään ostoksia. Osa teki niitä enemmmän ja osa vähemmän. Jo aamuyöstä oli sadekuuro kastellut kaupunkia ja saimmekin pari kertaa kokea tosi kovan kuuron ja toisella kertaa emme ihan ehtineet sateen alta ratikkaan, joten olo oli hieman kostea. Mutta minkä kesä kastelee, sen se myös kuivaa. Me kuivattelimme itseämme myös lähellä Alberts Parkia ja Formuloiden harjotuksia.

Isäntäväkemme oli antanut meille erilaisia vinkkejä, missä kannattaa käydä ja mitkä voisivat olla mielenkiintoisia kohteita. Eikä tullut turhan tarkkaan ajateltua, että St Kildan kaupunginosan kuuluisin katu on oikeastaan ihan sama asia kuin formulat. Siinä sitten taas ihmeteltiin formulajärjestelyjä ja ravintolassa istuessa kuultiin harjoitusajojen ääniä. En ihan varmasti osaa sanoa kuinka kaukana oltiin, mutta alle kilometrin varmasti ja ihan selvästi tiesi milloin kaasutettiin kurvien  ja milloin oli useampi auto radalla.  Tämä on takuulla lähimmäs formulakisaa kun minä koskaan tulen pääsemaan, epäilen nimittäin, ettei kiinnostusta ole jatkossakaan.  Tämän reissun jälkeen voin kuitenkins sanoa että  radalla olen ajanut ja harjoituksia seurannut, paikanpäällä, huikaisevaa...

Albert Parkin siäänajo siintä mistä minäkin ajelin, tälläkertaa vain kilpailijoille

Iltahämärissä löysimme takaisin majapaikkaamme ja teen lomassa keskusteltiin matkailusta, paikallisita tapahtumisesta,  rakentamisestä ja opiskelusta sekä kuultiin Michaelin ja Cathrinen purjhehdusharrastuksesta Tyynellä Valtamerellä, joka on muuttunut pari vuotta sitten kanaaliveneosakkuudeksi Pariisissa. Euroopan matka on aina sisältänyt muutakin kuin kuukauden kaanaaleilla ja tänä vuonna toisena kohteena on Hurtigruten Norjan rannikolla, ja vaihteeksi toisten kipparoimassa laivassa.  Molemmat ovat jo päälle 65 mutta hyvässä kunnossa ja kiinnostuneita matkailuista monipuolisesti. Ja mikä minusta on mahtavaa, he kertoivat, etteivät hekään aina tee tarkkoja suunnitelmia tai varauksia suuremmille paikkakunnille tullessaan, vaan jotain jätetään paikallisen tilanteen tutkiskelun varaan. Kuulostaa rennolta retkeilyltä väh'n samalta kuin mihin minä olen pyrkinyt.

Tänään lauantain on luultavasti ohjelmassa maalaismarkkinat meren rannalla ja musiikkifestivaalit toisaalla, matkaseuramme Pirjo lähtee kotimatkalle iltapäivällä, joten käymme myös vilkuttamassa hänelle puolen päivän jälkeen. Sää näyttää pilviseltä, sadekuuroja emme kuitenkaan toivo tälle päivälle, lämpötila sen sijaan on sopiva siinä kaksissa kymmenissä. Matka  jatkuu  uusiin seikkailuihin.