Lauantaina Melbournen liepeillä

Lauantai ohjelmaan oli varattu markkinat, Pirjon kotiutus ja illalla vielä ruokafestarit naapurikunnassa.

Kuten jotkut jo katselivat edellisistä kuvista, markkinat olivat aika monipuoliset, ruokaa eri muodoissaan, kasveja ostettavaksi kotiin, kotieläimiä ja tietysti paljon tuttuja.  Markkinat järjestetään Sandringhamissa kuukaiden kolmantena lauantaina ja ovat periaatteessa ilmaiset, mutta kahden dollarin oviraha oletetaan maksettavan.  Paikalliset rotarit ovat järjestelyvastuusta.Tarjolla oli todella kivoja kojuja tuotteineen ja miellytävine myyjineen, siitä täyttyy taas kiittää, juttuun pääsi tosi hyvin. Isäntämme ostivat mm erilaisia lihatuotteita, oliiviöljyä, suklaata, kananmunia ja juustoa kotiinvietäväksi. Niin ja sen puun. Ja maistaa sai melkein joka tiskillä mitä tarjolla oli. Tuttujakin ehti tavata ja jututtaa, jos niitä siis sattui olemaan paikalla.

Kaakkuja, nam

Suolanmaistelua!

Seuraavaksi kävimme purjehdusseuralla kahvilla ja mehulla.  Oli pikkuisen hieno paikka ja meidät piti ihan henkilöllisyystodistuksella buukata sisään, ei sinne ihan kaikki pääsekään! Täytyy ihan oikeasti olla pikkuisen otettu, että Michael, seuran jäsenenä, toi meidät mukanaan seuran tiloihin. Homma on nimittäin niin, että vieraita saa ilmaiseksi vielä kerholle vain kuudesti vuodessa, eli pitkällä matematiikalla laskien yksi porukka joka toinen kuukausi! Siitä ulkoterassilta oli ihan kivat näköalat Melbourneen ja laiturissa olevia purjeveneitä saattoi tietysti ihmetellä ja jollia ja surffareita samassa poukamassa. Once in a lifetime -paikkoja tämäkin.

Paljon rahaa rivissä.

Purjehdimme sitten kotiin, syötiin kevyt lounas ja laitettiin Pirjo kotiin ja Eevan kanssa haikeina lähdimme iltapäiväkävelylle.  Parin korttelin päässä piti heti pysähtyä, kun vastaan tuli kriketti ottelu.  Eikä me ymmärretty muuta kuin että siinä oli heittäjät ja lyöjät ja jossain vaiheessa sai pisteitä.  No termit meni melkein oikein,syöttäjät mailamiehet ja juoksut kuuleman ovat oikein, ja pistelaskujärjestelmä riippuu siitä, millaista peliä pelataan ja mitä tietty kentällä tapahtuu.  Ei ollut pesäpallosäännöistä apua! En tiedä tuon pelin kestosta, me katseltiin ehkä vartti, isot (mestaruus)ottelut kestävät päiviä, ainakin jotkut niistä.

Kun ei  selvyyteen mitä tapahtuu, jatkoimme hieman eteenpäin hengittämään meri-ilmaa ja sitten etsittiin kahvila, jossa saatiin leivoksia.  Oli muuten hyvänmakuiset kuppikakut valkosuklaalla, NAM. Ja naistenmies Italiasta oli eksynyt kauppaa töihin, siinä sitten tietty vaihdettiin tavalliset turhapäiväiset kohteliaisuudet ja arrivederchit lopuksi. Tämän suorituksen jälkeen pitikin käydä ottamassa pikku levot, ennen päivän toista retkeä.

Festareien tauolla opettettiin yleisölle svingiä ja porukalla svengasi!

Tänä viikonloppuna nimittäin naapurikaupunki tarjoaa asukkailleen ruoka- ja viinimessut.  Taas vapaaehtoisella maksulla pääsi sisään ja alueella oli ties minkämaalaista ruokaa ja juomaa tarjolla (rahalla saa) ja huvipuistokin minikoossa oli paikalla.  Viiden ja kahdeksan välillä jonka alueella vietimme, ei ollut ollenkaan räyhäjuomaa tarjolla, vaikka alkoholijuomia olikin. Christine arveli, että ilta oli vielä nuori.  Mutta kun järkkäreitäkään ei alueella juurikaan ollut ja olut yms telttoja jokapaikassa ja lapsiperheitä paljon, niin täytyy vetää pikainen johtopäätös, että täällä ainakin joskus osataan käyttäytyä ihan kivasti suuressa joukossa huvialueella.  Väkeä oli tosi paljon ja hyvää swing musiikkia kahdella lavalla tauotta.  Ja kaupunki sponsoreiden kera maksoi ja järjesti tapahtuman.  Tervolan Ämpäripää-päivien tapainen, mutta vähintään Maaseudulta käsin -messujen kokoinen tapahtuma, niille jotka asiasta jotain tietävät.

Sitten hilauduttiin Scott -streetille pakkaamaan ja juttelemaan matkoista ja matkustelusta lisää ja huomenna on aika jatkaa uuteen maahan, joka on vieläkin kauempana kotoa ja josta raportteja on tulossa jossain vaiheessa.  Hyviä pyhiä kaikille, jos ei ennen tule juttua...