Esim tämä naapuruston postilaatikko, jossa oli ajatusta kierrätyksen suuntaan. Quite elegant postbox of a neighbour here in Nelson. |
Markkinat oli sellaiset yhdistelmä kasvis-,vihannes-, marja-, hedelmä- ja leipomotuotteita sekä eri käsityöläisten tuotoksia. Väkeä ei ollut yhdeksältä hirveesti, mutta kun yhdeltätöista tulin uudelleen paikan ohi, niin kyllä riitti väkeä kävelemään ja seurustelemaan sekä kahvituville. Ja kasseista päätellen, jotain jäi näiltä juhlilta mukaanvietäväksikin. Itse ostin mustikoita ja avocadoja, jotka olivat huomattavasti kauppahintaa huokeampia, ja makukin oli erilainen, lajike varmaan eri.
Marketplaceon every Saturday. |
Kahden markkinakäynnin välillä kävin katsomassa mitä kirkonmäelle kuuluu, senkin hoksasin vasta pyöräretkellä, vaikka varmasti on viime käynnillä pari vuotta sitten ollut ihan samalla paikalla eikä edes kaukana keskustasta. Kyse oli anglikaanisesta katedraalista, joka oli päällekatsoen harmaata kivea, mutta tyylikäs silti. Kirkkoa rakennettiin kuten Iisakin kirkkoa ainakin 40 vuotta, sotien molemmin puolin ja pääosin kai jonkinlaisilla lahjoitusrahoilla, ainakin nykyisessä ylläpidossa lahjoitukset ovat merkittävä osa tulonmuodosta. Taisi jossain lukea, että seurakunnan toimintojen (sis kirkon kulut) ylläpidon päiväkustannukset ovat luokkaa 1200 dollaria eli se tekis melkein puoli miljoonaa vuodessa, siihen saa kerätä rahaa.
Kirkossa sisällä oli vielä tervetulokuusi, joka tietty pitää teille esitellä ja samoin pihapiirin kuusi, joka näkyi aika kauas. Erityistä oli se, että urut pilleineen oli sijoitettu eteen eikä perinteiseen tapaan vastapäätä alttaria takaosassa kirkkolaivaa. Paikalla oli myös luultavasti seurakunnan innokkkaat rouvat, jotka siivosivat ja laittoivat kukka-asetelmia tulevia tapahtumia varten. Ikkunoissa oli lasikoristeita, osa perinteisemmän näköisiä osa vähän rohkeamman moderneja. Ja penkeissä oli irroitettavat pehmusteet, eli kovalla penkillä ei tarvinnut istua.
Exciting views from the Church hill. |
While going in to the church you could find this. |
Asialle vihkiytyneet tunnistavat. To you who are interested in this story. |
Sitten matka jatkui ja kirkonmäen vierestä löytyy jotain, jonka vannoutuneet Sormusten Herran lukijat haluavat varmasti nähdä. Minä kuvasin sen ulkoapäin. Tiedän, että tässä kaupungissa on ruotsalainen leipomo, ja siellä piti tietysti poiketa. Kannattaakin päätin ja maistelin heidän ruisleipäänsä, no se oli enemmän hapanleipää, jossa oli ruisjauhoja, mutta väri oli kuitenkin jotain muuta kun ne valkoiset leivät, joita pääasiassa kaupanhyllyt pursuavat. Ja vielä ennen paluuta poikkesin kirjastossa lukemassa toissapäivän uutiset, eli eilisen lehdet. Ei mitään sellaista, mitä en ennestään olisi tiennyt, paitsi että tänään on Nelsonissa kansainvälinen urheilutapahtuma. Blackcaps eli Uuden-Seelannin krikettimaajoukke pelaa West Indies – joukkuetta vastaan maaottelun. Ei siis ihme, että täällä on kaikki majoituspaikat aika buukattuja tänä viikonloppuna.
Palattuani majapaikkaan oli vuorossa legoilua, joka jatkui myös sunnuntaina aamupäivällä. Tätä postittaessani olen jälleen pyöräilemässä koskapa aamun vesisade hellitti sopivasti legoilun jälkeen. Vielä en kuitenkaan pääse tuonne Uuden-Seelannin keskipisteeseen, koska siellä polulla on lievästi mutaista, mutta ehkä sitten huomenna kun on yönkin kuivaa, ainakin luvattu. Nyt kuitenkin hyvin aurinkorasvattuna ja ulkoilutamineissa liikenteessä, mereltä tuulee raikkaasti vaan ei kylmästi. Ja paikalliset moittivat kesää, minulle tämä on ihan sopiva, paitsi huomenna maanantaina on luvassa +25 kirkkaalta taivaalta.
Vielä en ostanut, vaan saattaa olla että lähtee mukaan kun niin halvalla saa... Cheap souvenirs IF I decide to bring somenthing... |
Ekojen siirtolaisten muistoksi pystytetty veistos kaupungin satama-alueella, vanhan tullitalon naapurissa. To remember the first settlers. |
Tämä on kuuleman ihan tarpeeseen eikä mitään turistien naruattamista... There is a real need for this road sign. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti