lauantai 14. joulukuuta 2013

Rotorua part II

Kuvamateriaalia Rotorualta ja vähän tekstiä myös.  More photos from Rotorua. And now also text.
Maorikirkko, ihan keskustan tuntumassa oli päivän ehdoton nähtävyys,
nyt olen nähnyt Jeesuksen ihmetekoja!
Maorichurch was days absolute highpoint!

Siis: lumiukko ja nämä lämpötilat....
Somehow this is really hard to understand
 
Omasta pihasta, se on niin väärin! Ja olivat makeita.
Own products, unbelievable for us living in the north.

Ullakko on lasten ehdottomasti suosikkipaikka ja tämä oli vielä hyvin piilotettu vaatekomeron taakse.
Kids dream place underthe rooftop...

Ja Liisa Ihmemaassa oli myös aika ovelasti piilotettu, mutta ihan käyttökelpoinen iltapäiväkahvitteluun alle 150 cm.lle
Dream places Part II

Löytyiväthän nämä  -  I found them!

Jotenkin nämä työasiat osuvat aina silmiin, tänään oli kuitenkin vapaapäivä.
Work on my mind

Tuollainen suurehko kiivi kuten huomaatte...
Road sign in Te Puke.

13-14.12. Rotorua in English.

Have you ever thought about prices of bus tickets and ice-cream? Here I come to conclusion that the local busses charge less than one ice-cream (bacis one) costs. Ice-cream is good , but makes one think that food is a luxury thing here compared to travelling locally anyway.

Te Puia is a Cultural Center for Maori Arts and traditions. It offers the visitor stories of lives in Marori families, tells local history and lets one to get familiar wiht local fenomenon that is volcanic grounds of Rotorua. Here you can have a rest in well preserved park-area (without real green fields, but forest like) listen to local music and if you wish also have a maori meal in company of Maoris. Touristic maybe, but their way of giving pack to nature all the good things they got and also way to teach us others their way and thinking of life.

I also got to see how one grows kiwi – fruits, they are big farms or gardens with an exciting look. Now that I've seen them I also understand how they are picked. They look and are much easier to pick than eg appels, oranges and pears, kiwis hang down from the trees and there are no leaves between the kiwis, leaves grow on top of branches clever. And you can stand on the ground without hanging in some ladder or so while picking them ! Kiwi gardens were mostly rounded by high live wood fences maybe 10 meters high. And this kiwi is also so called superfood with all the good vitamins and minerals and what ever. Just like blueberries or cranberries back home.

I'm normally very understanding for other people, but sometimes I get really irritated when seeing people to behave not as they are asked. At Te Puia personel asked kindly all people to move to certain area to look for the performance, then they kindly showed with their hands and body please move to certain areas. But no, first a certain group of travellers HAD to take pictures one by one in front of a bilding or together/near the local performes. Argh, do as you are asked and don't slow that much others upcoming experience.

It has been very warm here, they promised some showers but I havent't seen them yet, well one shower I got at the Te Puia by the geyshires. But real one forn the sky no show so far. For me it won't matter if we got some rain because it is so hot that it will instantly dry up. Weather has been like it is supposed to be at the summertime. Saturday was the same, showers were somewhere but not there were I was.

Saturday I met a real Kiwi, lady that was kind enough to ask me to come to her home and showed me maybe the best sight in Rotorua. Maori Church with very exciting view from the window. Go and see yourself, sit to the benches on the righthanside and you know why! Patricia also showed me some exciting places in her home, thanks to her I do keep on believing you must have little bit of child in you all the time.

Now it is time get ready for the first HelpX experience of this tip. Tomorrow I'll meet mo first hostfamily and it is time to get to work after a week of travelling. Hopefully I manage to relax also during my stay, sofar it has been a lot of going from place to another. I'm also not sure howcoften i will be able to send messages through blog next week, but you seem to manage well also without my stories!


Sitten suht. lyhyesti tarinaa Rotorualta tänään lauantaina 14.12.

Minulla oli aamulla treffit entisen kollegan kanssa. Istuimme alkuun tunteroisen kahvilassa ja juttelimme siitä kuinka samanlaista elämä eripuolilla on ja toisaalta mitkä ovat olleet minun huomiot Uuden-Seelannin elämästä ja eroista meikäläiseen. Siten hän ystävällisesti lupasi kuskata minut läheiseen museoon minne olin aikonut iltapäiväksi mennä. Ensiksi kävimme kuitenkin katsomassa hänen oman suosikkipaikan eli maorikirkon. Harmi, ettei siellä saanut kuvata, mutta jos teillä on joskus matkaa siihen suuntaan, niin käykää istumassa ovesta oikealla olevissa penkeissä. Sitten tajuatte mikä juju jutussa on. Kerrassaan mahtavaa ja muutoinkin kirkko oli aika hieno käsityötaidon osoitus ja kertoi varmasti monen perheen historiaa.

Sitten tuli esille että hän oli menossa ostoksille ihan tavallisten asioiden merkeissä ja minä tietty änkeydyin mukaan. Niinpä sitten käytiin muutamasas kaupassa etsimässä mm hänen miehelle ja tämän kavereille irlantilaisteemaan liittyviä juttuja, ei löytynyt, mutta hauskaa oli kun etsittiin. Ja sitten oli taas yritystä viedä minut museolle, mutta lopulta päädyin hänen kotiinsa kevyelle kenttälounaalle tai välipalalle. Tosi kivaa.

Talo oli tyypillinen omakotitalo, kuitenkin kahdessa kerroksessa ja puutarhan ympäröimä. Se mistä olen vähän katkera on se, että pihalla oli sekä sitruunapuu että appelsiinipuu ja verenpisara oli PUU eikä mikään purkkikasvi. Ihan väärin. Rouva halusi näyttää minulle maisemia kodin toisesta kerroksesta. Ne olivatkin aika kivoja. Lisäksi hän kertoi, että täytyyhän jokaisessa talossa olla jotain jännittävää. Hänen talossaan oli kaksi sellaista paikkaa, jonne tarvittiin mukaan lyhty. Ja ei kun etsimään.. Pienten vihjeiden avulla löysin molemmat, ja ohessa kuvat niistä. Kiva että voi vielä aikuisenakin nauttia lasten ilahduttamisesta, sellaisena minä noita piiloja pidin.

Nyt olen sitten siirtynyt takaisin Taurangaan ja pakkailen kamoja huomista liikkua varten. Tarkoitus on siirtyä tuonnen tunnin päähän vähän pohjoisemmas tai oikeastaan luoteeseen HelpX hommiin. Katsotaan sitten aamulla ketä minua oikein on vastassa, se on vähän arvoitus vielä, mutta selviää siis aika pikapuolin. Nähtäväksi myös jää kuinka tiheään voin pitää teihin yhteyttä seuraavan viikon aikana. Jos talossa on langaton se varmaan onnistuu helposti ja jos I-sitelle ei ole kohtuuttoman pitkä matka, niin siellä voisi käydä raportteja antamassa myös. Mutta kyllähän te siellä kotona hyvin selviätte niinkuin minäkin täällä, ilman kuulumisiakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti