Kultainen sydän - Heart of gold

Perjantai aamuna vielä imuroin kokolattiamattoja, ja tulin entistäkin vakuuttuneemmaksi, että kokolattiamattoja ei kannata laittaa, ainakaan paikkoihin, joissa kesää on näinkin paljon kun täällä. Ja portaisiin ei missään tapauksessa! Ja minä olen tuon tiennyt jo vuonna 1980 kun olin Ruotsissa lapsenlikkana: portaiden siivoaminen on aivan kauheaa hommaa, kun imuri ei ole lentävä ja itsestään muuntuvalla suulakkeella varustettu! No niin nyt on tuosta tarpeeksi valitettu ja siirrytään muihin päivän asioihin.

Vihdoin kävin myös Waihin kaupungin sydämessä, kultaisessa sellaisessa. Nyt voin sanoa mm istuneeni miljoonien jollei miljardien päällä. Kultakaivoksen päälle rakennetun reitin taukopaikalla istuskelin tänään muutaman hetken nimittäin. Paikallinen kultakaivos (siis jonka päällä istuin) tuottaa viikoittain noin miljoonan dollarin edestä kultaa ja hopeaa, jos sitä lasketaan olevan vielä noin 100 viikkoa = kaksi vuotta jäljellä, niin eikös se tee miljardin. Euroiksi muutettuna tuo viikkotuotanto on n. 650 000, vuodessä äkkiä laskien noin 33 miljoonaa eli ihan kivasti... Jos minä ne luvut nyt oikein ymmärsin.

Sitten sinne kaivoksen kiertävän reitin varteen oli tehty kivoja pysäkkejä, joissa saattoi kerätä triviatietoja kaivokseen liittyen. Tässä muutama pähkinä: Paljonko kuljettaa yksi tollainen dumpperi kerralla mursketta kaivoksesta? Entä mitäs sellaisen dumpperin yksi rengas maksaa? Tai kuinka korkea/syvä tuo avokaivos on? Siinäpäs suoritatte arvailuja... itsellä meni metsään aika hyvin, etenkin toi syvyyden arvioiminen.

Kuvassa kysymyksiin liittyvää materiaalia.
Martha Mine from the path that goes around it.

Jos kaivos oli mieleenpainuva paikka, niin kyllä se ympäröivä maastokin oli aika kivaa katseltavaa. Sieltä olisi löytynyt jonkun verran valmista patikka- ja pyöräreitistöä, jos olis aikoinaan siellä liikkunut. Ja selvisi sekin, että olisi siellä ollut polkupyörän vuokrauspaikka keskustassa, sillä sitä olisi tosi näppärästi pyörähtänyt vaikka missä päiväseltään. Mutta minä istuin kiltisti talon puutarhassa ja kuuntelin lintujen laulua ja katselin tuulen tuiverrusta ja puiden huojuntaa. Ja nautin siitäkin. Kaikenlaista jää tekemättä, mutta näillä mennään mitä on tullut tehtyä.

Ja sitten pitää taas kehua näitä paikallisia I-siteja tai kaupunkinfoja, ovat kyllä matkailijalle tosi kultakaivoksia nekin. Waihissa tänään pitivät minun matkatavaroita jemmassa, vaikka säilytystä heillä ei varsinaisesti olekaan, ja kertoivat oikein sujuvasti keskustelun lomassa paljon asiaa paikkakunnasta. Ja olivat kovasti otettuja kun joku Suomesta oli paikkakunnalla, kyselyjä tuli minkä kokoinen paikka ollaan, sijainti oli kuitenkin selvillä, hienoa! Aucklandissa puolestaan oli varsinainen neuvonta kiinni, mutta ilmaispalveluja WC.n ja esitteiden muodossa oli tarjolla siitä huolimatta, hyvää palvelua sekin mielestäni.

Tätä kirjoitellessani, olen siis jo Aucklandissa, pari yötä täällä ja huomenna lauantaina olisi tarkoitus kierrellä kaupunkia, joka on aika iso. Reilu miljoona asujaa ja ympäristön ovat muovanneet tulivuodet aikoja sitten, tosin viimeisin purkaus tapahtui ja samalla suurin mäki tällä alueella muodostui n. 800v sitten. Eihän se ihan vasta ole tapahtunut, mutta ei se niin kauhean kaukana ole lopulta. Sen muuten huomasi heti, kun tuli tänne, että ollaan monikulttuurisessa paikassa. Jos tähän saakka on suurin osa väestöstä ollut selvästi uusiseelantilaisia (aussien, brittien ja vastaavien jälkeläisiä) ja maoreja, niin nyt näkee paljon muuta aasialaistaustaista väkeä, muitakin kuin turisteja.

Majapaikka on käytännössä kaupungin ehdottoman maamerkin eli Skytowerin juurella, joten kotiin löytää kun kohottaa katsetta ylöspäin. Ja tästä kulmilta lähtevät kaikki linja-autot ja kauppakadut ovat tuossa kulman takana ja bussiness väki tekee myös työtä muutaman lähikorttelin alueella, on sen verran paljon noita piljenpiirtäjän näköisiä rakennelmia tässä ympärillä, siitä sen voi päätellä. No on niistä rakennuksista osa hotellejakin. Tämä on ehdottomasti suurkaupungin tuntuinen paikka, mutta ainakaan vielä ei ole tullut sellainen ahdistava kaupunki – tunne. Saas nähdä huomenna miltä tuntuu silloin kun vähän pyörähtelen tuolla ympäristössä.

Waihi ja ympätistöä
Town of Waihi and surrounding areas.

Joskus oli kaadettu suurehko puu kaivoksen reunalta.
That seemed to be like a big tree!

Jokos joulukuuset on hankittu?

Day to leave Waihi was also getting to know to the mining history of town. I was literally walking on gold today. They still have mine working at the center of town and some parts on my paths today went on top of those mines Weekly income from mines is round 1 million dollars, so it is pretty important for the town too. Town has also quite good cycle and walking routes round it, not jus around teh open mine, so if you wanted you could have done lot of exploring around. And the surroundings were very nice, just to look too. I had good time to stay there and can recomend Waihi to anyone: good connetions, nice people and stunning views.

Now I'm in Auckland, biggest town in NZ, and you can see it just looking around. Skyskapers or high buildings at the CBD anyway, lots of people with different backrounds live here. First impression was big but thank good not overwhelming. We'll see what do I say tomorrow after I've made some touring rond the area. One thing is sure, I find quite easily back 'home' because hostel that I'm staying in is next to Skytower towns absolute landmark, handy or what say you?

Päivällispaikka tänään, siis tässä edessä olleella kävelykadulla.
Center of Auckland - so high...

Hauska kauppakatu-
Nice shopping allee.

Skytower

Suurimmasta päästä mitä on tullut vastaan - koskaan!
Santa - a BIG Santa

Ja lopuksi ratkaisut: dumpperin rengas maksaa 11 000 dollaria eli n 7000 euroa, kiviä se kuljettaa noin 13 elefantin painon verran ja syvyyttä kaivoksella on sellaiset 200 metriä pyöreästi.