Lauantaimatkailua

Tänään olen sitten tutustunut pintapuolisesti Aucklandin kaupunkiin. Tutustuminen oli hyvä aloittaa aamulla, jolloin liikenteessä ei oikeastaan ollut juuri muita kuin aamuvikkuja. Heitä ei mielestäni ollut ollenkaan paljon, ottaen huomioon, että olin käsittääkseni liikenteen keskeisillä paikoilla. On liikenne siitä vilkastunut tänne iltapäivään tultaessa, mutta vähemmän väkeä on liikkeellä kun eilen varsinaisena työpäivänä.

Illalla ja aamulla lueskellessani turisteille tarjoitettuja esitteitä, päätin käydä kurkistamassa markkinoita. Niistä kun on hyviä kokemuksia edellisiltä reissuilta. Lähin niistä oli noin 5 min bussimatkan päässä tästä keskustasta, joten sinne sitten, lisäksi ranskalaisperäinen alueen nimi La Cigalle houkutteli myös. Randomina jäin bussista pois sopivaksi katsomallani pysäkillä ja lähdin hajuaistin perusteella oikeaan suuntaan. Ja jess, oikeassa oltiin.

Farmers Market

Markkina-alueen viressä oli käsitykseni mukaan muuloinkin kuin viikonloppuisin
avoinna oleva kahvila- myymälä alue, tunnelma oli kovin ranskalainen...
At hte cafee and shops building theme was very French..

Ensiksi täytyy todeta, että löysin Aucklandista paikan, tai alueen oikeastaan, jossa voisin asua, no onhan siellä vähän mäkiä, mutta muutoin se oli sellaista seutua että sinne! Pääasiassa varmaankin liki sata vuotta sitten rakennettuja puuhuviloita, sekä pieniä että suuria ja tiiviisti toisissaan (melkein) kiinni. Makee paikka kerrassaan ja nimeltään Parnell. Nyt vähän taas harmittaa, etten käynyt siinä yhdessä talossa Pop up kahvilassa, täälläkin niitä on tänään ollut jonkun verran. Siinä meni hyvä mahdollisuus testata kaupunkielämää puutarhakutsujen merkeissä suosikki alueella, oli muka jonnekin kiire?! Täytyy hidastaa vauhtia että ehtii nauttia tuollaisista asioista jatkossa eikä harmita niin paljon. Sieltä markkinoiltakaan en myöskään ostanut mitään...

Tässä muutama talon puiden takana malliksi suosikkipaikastani Parnellissa.
At Parnell.

Vähän on jyrkkää paikotellen, mutta ei se haittaa, vielä nousee jalka.
Steep at some places.

Olin jo aiemmin päättänyt, että käyn taas linja-autoista käsin katselemassa millaisia maisemia löytyy. Oli muuten oikein kohtuuhintaisia matkoja, nimittäin sellainen lähimatka maksoi 90 senttiä, siis paikallista eli meillä jotain alle 60 snt, sellainen keskipitä reissu oli $1,90 eli n. 1,20€ ja kertoajelun mittainen (tunti 15 min) reissu just yli kaksi euroa. Ei voi sanoa kalliiksi. Kun vertaa että sellainen Hop on hop off -systeemi 14 pysäkillä maksaa kahdelle päivälle yhteensä sellaiset 40 euroa, niin ei todellakaan kannata matkustella sillä tyylillä. Ja sitäpaitsi pitäähän elämässä olla vähän jännitystä, jos sattuu meneen pysäkin pitkäksi, niin kokeillaan löytääkö perille. Täällä ei muuten ole kauhean pitkät pysäkin välit, mutta ylä/alamäissä niitä saattaa olla.

Nyt on kaupungin eteläpuolen reissu tehty ja tulin majapaikkaan syömään ja vähän lepäämään ja sitten vielä toinen rypistys todennäköisesti tuonne pohjoisemmas, tai sitten länteenpäin, tai jonnekin. Tänään on oikein hyvät retkeilysäät minulle, pilvistä, tuulista ja vain noin 21 astetta, shortseissa pärjää hyvin, pitkähihainen tosin pitää olla, mutta tälläinen ohut paljon matkustanut on sopiva näille keleille. Pysyiskin tälläisena, niin olis tosi sopivaa, mutta näitän saa vain toivoa ja tulee mitä annetaan. Ja joululaulua kuulee joka puolella ja koristeita on ja kuusia, mutta lumesta tai kunnon jouluvalaistuksesta ei ole tietoakaan.

Näkymiä suosikkialueelta lähistölle.
Surroundings in my favourite suburb.

Oiskos tää kierrätystä?
Recycling?