Eilisillasta saakka olemme olleet jälleen Blue Mountainsilla, tällä kertaa Woodford nimisessä pikkukylässä. Eeva on HepXin kautta löytänyt tämä Gabriellen ja tultiin tänne pääsiaiseksi töihin ja lepäämään! Illalla tuli yllärinä, että täällä oli jo ennen meitä 5 samalla asialla olevaa. No jos hän kerta suostuu ottamaan niin monta yhtäaikaa, eihän se tietty meidän ongelma ole, sitä vaan, että mitä me tehdään asumisen ja ruuan eteen?
|
Torstai-illan päivällisseurue Gabriellen luona |
Tänään ei sitten tehty mitään, ellei lasketa, että minä toin roksikset tuolta tienvarresta tänne ylös talolle. No on me ihmetelty tätä taloa ja pihapiiriä, tämä on aika ekojuttu. Talo on ensinnäkin arkkitehdin suunnittelema ja sitten toeteutus on tehty luontoa lähellä olevista materiaaleista pääosin kierrätettyä tavaraa käyttäen. Esimerkiksi seinät on tehty savi-multa-betonimurska-sementtisistä harkoista periaatteessa paikalla valaen ja sitten kevyesti pinnoittaen, että kosteus pysyy poissa. Lattia on maan päälle valettua sementti-betonimurskaa joka on maalattu ja pinnoitettu ja jonka tasaisuudesta voidaan keskustella. Jokatapauksessa meille esitettiin heti, että älkää vetäkö laukkua pitkin lattiaa...
|
Ekotalomme Woodfordissa |
|
Gabriellen tyttären lapset ovat piirtäneet pihatielle omat kommenttinsa. |
Pihalla on kasvilavoja ja kanatarha ja rinteeseen tehtyjä istutuksia, työ on vielä kesken, pengerrykset on tosin jo tehty. ja meitä varmaan tarvittaisiin siihen hommaan lisää, mutta vuodenaika on osin väärä. Katsotaan huomenna mitä tehdään, tänäänhän oli jokatapauksessa pyhäpäivä, jolloin EI kuulusi tehdä mitään. Ja se että olimme lenkillä tuolla hienoilla Wentford Fallsin alueella ei sitten ollut työtä, se oli virkistystoimintaa omaksi parhaaksi.
|
Paljon portaita |
|
Polku kulki mm. tälläisessa paikassa |
|
Tasanteet ovat makeita, edelleen |
|
Tosi iso putous, eikä tässä edes koko juttu, kun ei mahtunut kuvaan. |
Maisemat kolmen viikon takaa eivät olleet muuttuneet huonommiksi, saattaa olla että oli itseasiassa paremmat paikat nyt missä oltiin, vaan mistäs me silloin olisi tiedetty ihan kaikkea. Kävimme putouksilla ja kiersimme sellaisen parin-kolmen tunnin reitin, josta oli upeat näköalat sinne putouksille ja koko tasangolle. ja millaisissa paikoissa reitti kulki. Se oli tosi elämys, minulle ainakin: kallion sisään tai kylkeen tehdyt reitit, jotka olivat kosteita yöllisen sateen jäliltä, mutta ehdottoman kulkukelpoisia. Gabreillen mukaan nuo reitit ovat todella vanhoja ja hän muisteli että on yli 30 vuotta sitten kulkenut edellisen kerran samalla reitillä. Olo oli kun sademetsässä, jälleen.
|
Matkailijoiden jalat tauolla |
|
Pienempi putous ja kaksi matkalaista |
Sellainen siis oli päivän työmme, ulkoilua auringopaisteessa, saattaa ollakin, että pääsiäinen tästä eteenpäin on kostean sorttinen, sadetta on luvattu joka päivälle. No katsotaan sitten mitä tulee. Jo on pahat keli, ei lähdetä katseleen maisemia, vaan tehdään töitä täällä pihapiirissä tai sisällä. Saas nähdä mitä pomo päättää. Suklaakaupassa aikoi pääsiäisen kunniaksi kuitenkin käyttää jonain päivänä. Nyt odotellaan leivän paistumista, ja iltaruuaksi ne on luvassa savustetulla lohella päällystettynä pöytään ja sitten paikallisia pääsiäispullia jälkipalaksi. Odotellaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti