Pääsiäissunnuntai

Aamu alkoi reunionilaisten eli oikeastaan siis ranskalaisten vieraiden hyvästelyllä.  He jatkoivat matkaa kuumaan keskustaan eli Alice Sprigsiin ja siitä Ulurulle ja poikki mantereen Cairnsiin, itärannikon pohjoisosien sademetsiin.  Ja poika ja äiti aikoivat matkustaa ko reitin campervanilla eli asuntoautolla, sellaisella pakuversiolla tiedättehän. Rohkeita ihmisiä, ja todella miellyttävää seuraa, ja erikseen pitää muistaa mainita Julesin kirkkaat tummat silmät!  Me muut jäimme aamupalalle miettimään mihin me menemme harmaassa säässä, jota poikkeuksellisesti oli tarjolla.

Gabrielle muisti, että tänään taitaa olla markkinapäivä Blackheath'issa.  Me tottuneet markkinakävijät tietysti olimme innostuneita, eihän pyhäpäivänä voi tehdä töitä! Niipäs jälleen suuntasimme matkan länteenpäin ja havaitsimme pian, että vuorilla oltiin pilvessä, tai ainakin sumua ja kosteutta oli ilmassa.  Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan markkinoilletuloa tai matkailua Sydneystä poispäin, liikennettä riitti paikoitellen jonoksi asti. Nämä markkinat olivat sellaiset tuottajamarkkinat, pienet kaupunkimarkkinat, joissa oli paikallisten viljelijöiden ja yritysten toimesta tarjolla lähinnä ruokatarvikkeita ja puutarhakasveja. Syksy näkyi heidän välikoimassa ja tunnelma oli erinomaisen hyvä.  Erikoismaininnan saavat juusto- ja hedelmäkauppiaat, joilla riitti markkinatunnelmaa ja huumoria rankan kesän jälkeen ja meillä asiakkailla oli tosi hauskaa.  Ja vuohitilalle olisi päästy lypsäjiksi tai lapsenvahdeiksi vaikka heti, sekin selvisi kun yhtä pienyrittäjää puhutettiin. Ei tällä kertaa, mutta joskus voisi harkita. Ja ilmassa alkoi olla syksyä, sen näki puiden lehdistä ja siitä, että lehdet alkoivat hakeutua maahan väriä vaihdettuaan. Mutta lämpöä sielä riitti sen normaalin liki 20 astetta.

Gabriellen talon pihapirissä näyttää tältä

Todettiin, että tänään ei mennä sen enempää katsomaan näkoaloja, kun niitä ei kerta ole tarjolla! Joten suunta kotiin ja ruuanlaittoon. Pääsiaisruokamme oli tänä vuonna ankan reittä ja paahdettuja kasviksia ja juureksia. Aika namia, vaikka ankkaa eka kertaa taisin syödäkin.  Ja jälkiruokana sitä eilen tehtyä jäätelöä, joka sekin oli todella maistuvaista pääsiäismunien seurana! Sitten oli tarkoitus mennä päivälevolle, mutta yksi puhelu muutti kaiken. Eräs tuleva Suzuki-vauvamuskariryhmäläinen (nuori neiti, ikä 5kk )tuli tutustumaan tulevaan opettajaansa, Gabrielle on näet musiikinopettaja ja pitää mm.juuri vauvaryhmiä kotonaan. Ja käy hän lisäksi kaupungissa (siis Sydneyssä)opettamassa pianonsoittoa ihan yksityisillekin.  Hänellä on kuuleman tarjolla aikusten opetusta, on vaan pitkä matka tulla tänne tunneille, tervetullut olisin jokatapauksessa uudelleen vaikka, sitten pianon soiton harjoittelijaksi.

Markkinoilla (reunassa kameran tekemä häikkä, vika ei ole katsojassa)

Rouvat miettiin mitä vielä ostetaan

Syksy tullee

Niinpäs päiväunien kohdalla pikkuneiti vähän katseli ympärilleen täällä meidä työläiskodissa ja vierailun jälkeen ryhdyimme henkisesti valmistautumaan seuraavaan vieraaseemme, joka tuli naapurista. June oli vanhempaa ikäluokkaa, ei heti olisi arvannut, että yli 80 -vuotias.  Virkeä kun mikä ja aktiivinen ja hyväkuntoinen. Rouvilla oli nimittäin viikottainen tapaaminen iltapäiväjuoman merkeissä ja me nuoret pääsimme mukaan juttuseuraksi, ainakin aluksi, sitten liukenimme hienotunteisesti vesisateen myötä muihin tehtäviin.  Vesisade tarkoitti, että piti kiikuttaa pyykit pois narulta, jonne ne oli aiemmin ripustettu, onneksi eivät olleet enää niin märkiä, niipäs arvelen, että aamuksi saamme ne sopivasti kuivaksi ja päästään silittämään... Rouvilla juttua riitti ja kun vieras lähti kotiin, oli ihan pimeää. 

Mutta millaista pimeää: yhdellä katsella saattoi nähdä Sydneyn valot, täysikuun, tähdet ja hurjaa salamointia.  Ei ole ollut vastaavanlaisia näköaloja juuri tarjolla ennen.  Siis upeita tähtitaivaita ja ukkoskelejä kyllä, mutta erikseen, aiemmat kuutamotkin ovat olleet hienoja ja Sydney ehdottomasti näkemisen arvoinen.  Mutta että kaikki päätä kääntämättä ja monen kymmenen minuuutin ajan nenän edessä! Kerrassaan käsittämätöntä luonnonvoimien esittelyä. Kauas pitää tulla sellaista katsomaan.

Ihmeellinen iltamaisema, kylläkin ilman tähtiä ja salamoita kun eivät sattuneet kuvaan.