sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Matkalippujen hankintaa.

Muuten aika hyvä yleiskartta, mutta Kaikouran kohdalla pitäisi lukea Picton.
Jos haluaa Kaikouran laittaa OIKEIN kartalle, niin suunnilleen puoliväliin Pictonia ja Christchurchia.

Täytyy jatkaa kommentointia Uudessa-Seelannissa matkailun joustavuudesta. Muutama blogikirjoitus sitten kehuin ostelleeni linja-autolippuja dollarin kappalehintaan. Nythän tietysti kävi niin, että en sitten tarvitsekaan noita lippuja. Ajattelin tietenkin, että ei haittaa olivat niin halpoja. Mutta tilatessani uusia lippuja luin varmuuden vuoksi tilausehtoja ja siellä oli kyllä selvästi, ettei rahoja palauteta. Sitten niissä ehdoissa oli jotain muuta, joka minun kielitaidolla viittasi siihen, että voisin vaihtaa ko matkan toiseen ja ns maksaa väliä. Niinpä sitten kirjautumaan ja kokeilemaan miten minun käy.

Ja eikös mitä, peruuttelin tarpeettomaksi käyneet liput ja tilasin uusia ja uusien tilauksessa hyvitettiin peruutettujen lippujen hinta! Arvatkaa olinko onnellinen vaikka kyse oli vain kolmen dollarin säästöstä/siirrosta toiselle reitille? Samalla löysin sen tiedon, jota ihmettelimme viimeksi matkustaessamme: siis menimme nimellä busseihin eikä lippua tarvittu, pelkkä varausnumero riitti. InterCity – linja-autoyritys pyrkii paperittomaan matkustuslippujen käyttöön, joten ainoat paperit joita tarvitaan, ovat ne kuljettajan listat, joilta hän matkustusoikeuden varanneiden nimet tarkistaa. Ah, niin erilaista kuin meidän tapaamme täällä koto Suomen bussireiteillä.

Tässä kuva viimekerran reissulta kuljetusfirmasta, jonka palvelu minua tänään ilahdutti.
Niin ja onhan kuvaan saatu myös matkatavaroiden lisäksi 50-vuotias matkalainen.

Sitten vielä täytyy kertoa lentolippujen varaamisesta. Yrittelin kuukausi sitten varata lippua Uuden-Seelannin ja Australian välille erään melkein halpalentoyhtiön sivujen kautta. En kerrassaan saanut onnistumaan, vaikka kokeilin kahta eri korttia, aina oli vaan ERROR kun koitin tarjota heille dollareita. No minä luovutin silloin ja siirryin toisen lentoyhtyön asiakkaaksi, jonka kautta varaaminen sitten onnistui, ja mitä lie johdatusta tuo takkuilu kilpailijan lippujen kanssa oli ollut, mutta tämä toisen firman lentoajat ja -hinnat olivat lopulta kannaltani edullisemmat. Siis loppu hyvin – kaikki hyvin.

Nyt tuli uudelleen tarve asioida juuri tuon ongelmafirman kanssa. Taas kaikki sujui hyvin siihen saakka kun piti maksaa, vaan ei raha kelvannut taaskaan. Nyt päätin sitkeästi selvittää ongelman syyn, kun lipun hinta oli kohdallaan ja jos en sitä olisi saanut, niin lomakohteessa vierailu olisi pitänyt lyhentää parilla päivällä, ja eihän sitä matkustamaan sinne ole menty, vaan maisemia katselmaan. Siis mikä tässä mättää? Olen pitänyt jonkinlaisena ohjenuorana, että maksan aina paikallisessa valuutassa enkä euroiksi muunnettuja hintoja. Siinä olikin sitten se ongelma: eurot kyllä kelpasivat maksuvälineenä eivät NZD.t eli turhaa olin koettanut maksaa paikallisvaluutassa, vieras raha kävi paremmin. Vaihtokurssit olisi kyllä mielestäni olleet parikymmentä senttiä edullisemmat dollarimaksussa, mutta jostain syystä minut pakotettiin euroilla ostamaan. Eli jos joskus tulee samanlaisia ongelmia verkkomaksuissa, niin tässä voi olla syy. Nyt sitten saan lomailla viimetinkaan saakka Eteläsaarella, ennen kuin kotiinpaluu sitten joskus kaukana tammikuun lopulla odottaa.

Tässä toisen halpalentofirman kalustoa, vaan en kerro kumman.... Huomatkaa palmuja!

Ohjelma alkaa olla aikalailla paketissa, ei ihan päiväkohtainen, mutta suunnilleen tiedän missäpäin milloinkin olen. Suunnittelua tuli liikaakin, ehkä mutta nyt ainakin pitäisi olla selvyyttä siitä, että ehdin todennäköisesti käydä lähes kaikkialla siellä, mihin haluttaa. Ja vaikka nyt matkustankin yksin, näyttäisi siltä, että halvemmaksi tulee jos laskee päiväbudjettia. Mutta ei tämä ilmaista ole. Minä kuitenkin haluan nyt sijoittaa nämä itse ansaitsemani rahat juuri tähän, joku muu tekisi toisin ja sekin on varmaan ihan hyvä, hänen kannaltaan katsottuna.

Saattaapi olla että taas pääsen kiipeilemään puihin, nimittäin parissa yöpymispaikassa
on luvattu puutarhatöitä.  Viimeksi oli syksy, nyt on kesä, liekö sillä vaikutusta asiaan. 
Kastelemista on varmasti luvassa.

3 kommenttia:

  1. Mikä 50 vuotias? Mulla kyseisiin kymmeniin vielä aikaa 20 vuotta, voipi mennä pitempäänkin! t. Eeva

    VastaaPoista
  2. Ihan vaan huomiona, että ei siihen nyt niin monta vuotta mene, kun lapset alkaa olla sinun kanssa samoissa vuosissa, jos tuollein miettii... Eikä se ikä, vaan mielen virkeys. t. Aikka

    VastaaPoista
  3. Olisi kyllä mahtavaa lähteä katsomaan menoa Uuteen-Seelantiin :)

    VastaaPoista