Parit uudet kuvat Rukalta

Osaltani kisaviikko on suoritettu ja tässä viimeiset kuvat niistä maisemista.

Kiitos kaikille kollegoille ja kollegoiden kavereille.  Kesällä suunnistuksissa tavataan, viimeistään.



Kotiinlähdön aikaan parkkipaikalla.



Aamusumua viikon puolivälissä

Ja sama paikka lauantain iltapäiväauringossa.

Huomaa kiireinen kisapäivä toimistolla, päällikkö siis hommissa!

 

 

Vapaaehtoistöissä...

Nyt kun on saatu loma hyvin vauhtiin, harrastellaan siis.  Rukalla sataa juuri nyt lunta ja ympäristö on talvinen.  Saksalaiset hiihtovieraat kehuivat pakkasia ja lumista maisemaa, eli hyvä täällä on isannöidä maailmacupin avausta.

Keskiviikkoaamuna Rukalla

Tässä vielä vanhoja asioita:
Suomen Cupin miesten 10 kmP mitalistit lehdistötilaisuudessa Rovaniemellä sunnuntaina,
 samat herrat tulevat myös Nordic Openingiin.

Rukalla kisatoimistossa tiistaina.

Lisää Rukan viikosta osoitteessa : http://www.nordicopening.com/

.

Toivotuksia ja päivän kysymys

Eilispäivänä oli sitten vimpo työpäivä ennen vuorotteluvapaata.  Olin kutsunut kuutosluokkalaiset läksiäisiin ja siinä sivussa keskustelemaan kevään tulevasta vierailusta.  Siis illukalaiset tulevat ja heille olisi kiva järjestää ohjelmaa, joka olisi nuorten itsensä mieleen. Ideoita kerättiin ja ne otetaan mukaan entisten ehdotusten joukkoon ja sitten vaan rahaa keräämään...

Kuutoset myös muistivat minua matkatoivotuksin, mistä teille KIITOS!



























Hauskaa on ollut kun yksi jos toinen oppilas on sanonut että ota mukaan älä lähde. Helmikuun  töihinpaluuseen on näiden nuorten elämässä aivan käsittämättömän pitkä aika, elämää eletään tässä ja nyt. Kiitos kuitenkin myös niistä kommenteista, minulle ne kertovat, että en ole kovin pahasti epäonnistunut kanssanne, toivottavasti kommentit ovat palatessani yhtä mairittelevia.

Sitten tämän lomanaloitusviikon tunnelmiin.  Olen viettänyt päivän hiihtokilpailuissa kiireisissä sprinttitunnelmissa, jalkapohjissa tuntuu, kisat menivät kuitenkin erinomaisesti, joten olo on tyytyväinen. Päivän kohokohta minulle oli kun Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja sanoi toimistossamme käydessään että 'Bättre än i Världskuppen'. Kiitosta kisaorganisaatiolle, hienoa.

Ja päivä kysymys tuli kilpailijalta joukkeenjohtajien kokouksessa: 'Miten saadaan parhaat sukset?' Kilpailunjohtajalta tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä: 'Valitaan alle oikea suksipari ja käydään oikealla kopilla!' Lukija päätelköön itse mitä tämä milloinkin tarkoittaa. Kisat ja kommentit jatkuvat sunnuntaina...

Matkalippujen hankintaa.

Muuten aika hyvä yleiskartta, mutta Kaikouran kohdalla pitäisi lukea Picton.
Jos haluaa Kaikouran laittaa OIKEIN kartalle, niin suunnilleen puoliväliin Pictonia ja Christchurchia.

Täytyy jatkaa kommentointia Uudessa-Seelannissa matkailun joustavuudesta. Muutama blogikirjoitus sitten kehuin ostelleeni linja-autolippuja dollarin kappalehintaan. Nythän tietysti kävi niin, että en sitten tarvitsekaan noita lippuja. Ajattelin tietenkin, että ei haittaa olivat niin halpoja. Mutta tilatessani uusia lippuja luin varmuuden vuoksi tilausehtoja ja siellä oli kyllä selvästi, ettei rahoja palauteta. Sitten niissä ehdoissa oli jotain muuta, joka minun kielitaidolla viittasi siihen, että voisin vaihtaa ko matkan toiseen ja ns maksaa väliä. Niinpä sitten kirjautumaan ja kokeilemaan miten minun käy.

Ja eikös mitä, peruuttelin tarpeettomaksi käyneet liput ja tilasin uusia ja uusien tilauksessa hyvitettiin peruutettujen lippujen hinta! Arvatkaa olinko onnellinen vaikka kyse oli vain kolmen dollarin säästöstä/siirrosta toiselle reitille? Samalla löysin sen tiedon, jota ihmettelimme viimeksi matkustaessamme: siis menimme nimellä busseihin eikä lippua tarvittu, pelkkä varausnumero riitti. InterCity – linja-autoyritys pyrkii paperittomaan matkustuslippujen käyttöön, joten ainoat paperit joita tarvitaan, ovat ne kuljettajan listat, joilta hän matkustusoikeuden varanneiden nimet tarkistaa. Ah, niin erilaista kuin meidän tapaamme täällä koto Suomen bussireiteillä.

Tässä kuva viimekerran reissulta kuljetusfirmasta, jonka palvelu minua tänään ilahdutti.
Niin ja onhan kuvaan saatu myös matkatavaroiden lisäksi 50-vuotias matkalainen.

Sitten vielä täytyy kertoa lentolippujen varaamisesta. Yrittelin kuukausi sitten varata lippua Uuden-Seelannin ja Australian välille erään melkein halpalentoyhtiön sivujen kautta. En kerrassaan saanut onnistumaan, vaikka kokeilin kahta eri korttia, aina oli vaan ERROR kun koitin tarjota heille dollareita. No minä luovutin silloin ja siirryin toisen lentoyhtyön asiakkaaksi, jonka kautta varaaminen sitten onnistui, ja mitä lie johdatusta tuo takkuilu kilpailijan lippujen kanssa oli ollut, mutta tämä toisen firman lentoajat ja -hinnat olivat lopulta kannaltani edullisemmat. Siis loppu hyvin – kaikki hyvin.

Nyt tuli uudelleen tarve asioida juuri tuon ongelmafirman kanssa. Taas kaikki sujui hyvin siihen saakka kun piti maksaa, vaan ei raha kelvannut taaskaan. Nyt päätin sitkeästi selvittää ongelman syyn, kun lipun hinta oli kohdallaan ja jos en sitä olisi saanut, niin lomakohteessa vierailu olisi pitänyt lyhentää parilla päivällä, ja eihän sitä matkustamaan sinne ole menty, vaan maisemia katselmaan. Siis mikä tässä mättää? Olen pitänyt jonkinlaisena ohjenuorana, että maksan aina paikallisessa valuutassa enkä euroiksi muunnettuja hintoja. Siinä olikin sitten se ongelma: eurot kyllä kelpasivat maksuvälineenä eivät NZD.t eli turhaa olin koettanut maksaa paikallisvaluutassa, vieras raha kävi paremmin. Vaihtokurssit olisi kyllä mielestäni olleet parikymmentä senttiä edullisemmat dollarimaksussa, mutta jostain syystä minut pakotettiin euroilla ostamaan. Eli jos joskus tulee samanlaisia ongelmia verkkomaksuissa, niin tässä voi olla syy. Nyt sitten saan lomailla viimetinkaan saakka Eteläsaarella, ennen kuin kotiinpaluu sitten joskus kaukana tammikuun lopulla odottaa.

Tässä toisen halpalentofirman kalustoa, vaan en kerro kumman.... Huomatkaa palmuja!

Ohjelma alkaa olla aikalailla paketissa, ei ihan päiväkohtainen, mutta suunnilleen tiedän missäpäin milloinkin olen. Suunnittelua tuli liikaakin, ehkä mutta nyt ainakin pitäisi olla selvyyttä siitä, että ehdin todennäköisesti käydä lähes kaikkialla siellä, mihin haluttaa. Ja vaikka nyt matkustankin yksin, näyttäisi siltä, että halvemmaksi tulee jos laskee päiväbudjettia. Mutta ei tämä ilmaista ole. Minä kuitenkin haluan nyt sijoittaa nämä itse ansaitsemani rahat juuri tähän, joku muu tekisi toisin ja sekin on varmaan ihan hyvä, hänen kannaltaan katsottuna.

Saattaapi olla että taas pääsen kiipeilemään puihin, nimittäin parissa yöpymispaikassa
on luvattu puutarhatöitä.  Viimeksi oli syksy, nyt on kesä, liekö sillä vaikutusta asiaan. 
Kastelemista on varmasti luvassa.

Kiitos ja talventuloa

Erään oppilaan mukavan iloiset sukat pääsivät päivänä muutamana pulpetille, luvalla.
Sukkien omistajalla on muuten korviahivelevän kaunis lauluääni, aaah.

Täytyy ryhtyä tunnelman nostattamiseen, tai oikeasti tunnelmaa kohotti TE-palvelut, joka ystävällisesti ilmoitti antaneensa minusta työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalleni. Sisältö oli ilokseni seuraava:

Vuorottelukorvauksen maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä 25.11.2013-23.02.2014.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että jälleen minun on mahdollista saada meidän kaikkien yhteisesti keräämistä verorahoista oma pieni siivuni loman aikaan. Kiitos teille kaikille!

Samaan aikaa kun lausunnosta kopio kolahti (sähkö)postilaatikkoon, vietin erityisen kummallista päivää, eli olin sairaslomalla. Oli muuten ihan oikeasti eka kerta kun olin työstä palkallisesti sairaana. Ihan oli outo olo, mutta olokin oli huono niin, siihenhän oli totuttava. Kun pari yötä yskii niin, että ei nuku kun tunnin pätkissä, niin ei ole oikein pelikuntoinen. Eikä sitä kuuntele vanha Erkkikään (isoisäni oli muuten Erkki) kun minä yskin antaumukselle keuhkojen pohjasta. Olo on vähän parempi nyt, mutta rankkaa tämä edellenkin on, kuitenkin nyt olen jo pari yötä nukkunut ihan hyvin, joten työntekoa uskaltaa miettiäkin. Paitsi että on viikonloppu ja talviset olosuhteet täällä Rovaniemen suunnalla.

Tänäaamuna takapihalla - lunta tulee kokoajan lisää eli talvi lähenee...

Hyvä näin, sillä talviurheilukausi on aluillaan ja aiheuttaa aina pientä turhaa sydämentykytystä kilpailujärjestäjille jos lunta ja pakkasta on niukasti. Siis lunta on satanut, mutta lämmintä tämä on ollut ja näyttävät lupaavan jatkossakin. Silloin ei tykitetä lumia eikä oikein hyvin ne entiset lumetkaan säily. Toivon kuitenkin parasta. Lupauduinhan parin viikon kuluttua hiidettävien Suomen Cupin hiihtojen sihteeriköksi Ounasvaaralle. Ja heti siihen perään olisi Rukalla Nordic Opening, eli hiihdon maailman cupin kisa, jonne myös tarjouduin avuksi. Eli loman alku menee talkoillessa urheilun parissa ja SITTEn on aika pakata laukut ja menoksi. Kuukauden kuluttua nyt olen jossain Kiinan lentokentillä josta matka jatkuu Aucklandiin.

Jippii!!!

Muistelua ja uuden matkan odotusta

Tänään oli Taivalkosken kirjastolla nojatuolimatkailua Uuteen-Seelantiin, eli kerroin valiojoukolle paikkakuntalaisia matkastani maailman toiselle puolelle reilut puolitoistavuotta sitten.

Kysymyksiä tuli ja kiinnostusta matkailuun oli, epäilenpä että ainakin pari mukanaollutta ottaa matkakohteekseen lähiaikoina tuon kaukaisen saarirykelmän. Plus sukulaisvierailijat tietty.

Tarjoiluna olleen Bananabreadin YKSI resepti olisi tässä:

3 keskisuurta ylikypsää banaania,
kupillinen (1,5-2 dl) sokeria
85 gr sulatettua rasvaa (myös kasviöljy käy)
suurehko kananmuna
1 tl vaniliinisokeria (mielestäni ei tarvitse)
kupillinen (2-3 dl) vehnäjauhoja (myös gluteeniton jauhoseos käy)
1,5 tl leivinjauhetta tai soodaa


Soseuta banaanit haarukalla, lisää sokeri ja sekoita, lisää loput aineet ja sekoita.
Voitele paistovuoka ja kaada taikina siihen, paista 180 asteessa noin tunti.
Parasta vähintään päivän vanhana.



Tänne siis matkalla

Toisissa ohjeissa on myös mausteita esim kanelia tai kardemummaa; sokerin sijaan käytetään hunajaa ym. Googlaamalla löytyy vaikka mitä.


Lähtöpäivään on aikaa 34 yötä... Ja jo toinen flunssa tälle syksylle on iskenyt ihan syyttömään! Mutta onhan tässä aikaa parannella.



Täälläkin poikkean...